World Design Capital 2012 Helsinki - hankkeita ideoimaan!

Reippaan vuoden kuluttua käynnistyy vuosi 2012, jolloin Helsinki on saanut kunnian toimia maailman designpääkaupunkina. Nyt WDC2012 Helsinki hakee toteutettavaksi designiin liittyviä hankkeita. Mielestäni kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus saada suomalaista (ei pelkästään Helsinkiläistä) designia näytille. Nyt porukalla ideoimaan mielikuvituksellisia hankeita! Haku on käynnissä 11.2.2011 asti ja lisää tietoa löytyy täältä.

Tarinoita Taito-lehdelle ja muotoilufilosofisia pohdintoja

Viimeisiä työpäiviä ja sitten talvilaitumille! Huomenna vielä kouluun, jonne on tulossa Taito-lehden toimittaja tekemään juttua luokkamme Tarinamatto-hankkeen matoista. Sitten nauttimaan lumisesta maisemasta, sytyttelemään kynttilöitä, lukemaan lehtiä, ottamaan valokuvia, syömään suklaata ja viettämään aikaa rakkaiden ihmisten parissa.

Pohdiskelin tässä muutama päivä sitten omaa ajatusmaailmaani ja minkälaista muotoilua haluan omalta osaltani tähän maailmaan tuoda. Selaillessani muotoilua käsitteleviä blogeja törmäsin koulumme (Turkuamk:n) teollisen muotoilun opettajan Tarmo Karhun blogiin. Lyhyt alkuvuodesta kirjoitettu blogaus herätti minut kyselemään itseltäni asioita. 

Haluanko olla mukana tuomassa lisää tavaraa tähän maailmaan ja osallistua kertakäyttö-kulttuuriin kertakäyttö-muotoilulla? Onko hajoamattomien uusiomateriaalien käyttö ekologisempaa kuin ekologisesti tuotettujen luonnossa hajoavien uusien materiaalien käyttäminen? Millä tavalla minun tulisi kantaa vastuuta tuotteistani? Millä tavalla toteuttaa eettisesti ja ekologisesti kestäviä ja todelliseen tarpeeseen tulevia tuotteita? Mitkä ovat ne ihmisen perimmäiset tarpeet? Haluanko suunnitella vain käsittelemättömiä (värjäämättömiä) tekstiilejä siksi, että niiden valmistus rasittaa vähemmän ympäristöä? Miten otan suunnittelijana vastuuta ekologisuudesta? Millä tavoin pystyn selvittämään ja kontrolloimaan tuotteen ekorasittavuutta? Millä tavoin pystyn vaikuttamaan valinnoillani? 

Tarmo Karhu oli lainannut blogissaan Victor Papanek:ia ja tämä ajatus oli mielestäni hyvin todellinen ja herätti minut näiden kysymysten äärelle. Papanek on sanonut "There are professions more harmful than industrial design, but only a few of them". Niinpä, ainakin ympäristön kannalta tämä väite on täyttä totta.

Ennakkomakupaloja Evakkotie-matosta

Tässä vielä pientä esimakua Evakkotie-matosta. Valmista mattoa pääsee sitten ihailemaan tammikuussa avautuvassa näyttelyssä Taitokeskus Juseliuksessa :)

Maton kuvion tekemiseen käytin vanhoja ruosteisia hevosenkenkiä. Kiitos ystäville ja sukulaisille, jotka niitä minulle jaksoivat kantaa jopa Lappeenrannasta saakka!

Tälläinen siitä sitten tuli. Ikkunan edessä on muuten muovirullissa Saana ja Olli :n ihania "Kauppareissu" kankaita, joita kovasti olen ihastellut.

Tarinamattoja ja Tekstiilitaiteen triennaali

Elämä on pelkkää koulunkäyntiä. Tai siltä ainakin on viime viikot tuntuneet, kun koulussa on tullut lähestulkoon asuttua iltoja ja viikonloppuja myöden. Sain tänään mattoni valmiiksi vuoden alussa avautuvaan näyttelyyn, joka on osa Turku2011 kulttuuripääkaupungin Tarinamatto - hanketta. Turku AMK:n muotoilija opiskelijoiden mattoja pääsee ihastelemaan Taitokeskus Juseliuksessa 10.1.-11.2.2011 ja Raision kirjastossa 1.-28.2.2011. Mielikuvituksellisten mattojen tekemiseen on käytetty mm.tiskirättejä, pyöränsisäkumeja, ruostetta, retkipatjaa, huovutetuja kukkasia ja ommeltuja ihmishahmoja.

Tässä vielä pieni kurkistusluukku suunnittelemani Evakkotie - mattoa varten tekemistäni ruostekokeiluista.

Luokkatoveriltani sain vihjeen TEXO ry:n ja Ornamon järjestämästä 9. Tekstiilitaiteen triennaali - näyttelystä, joka on avoin kaikille halukkaille. Tietoa näyttelyyn hakemisesta löytyy tästä linkistä. Itse näyttely järjestetään Wäinö Aaltosen museossa syys-marraskuussa 2012, mutta jos haluat teoksesi näyttelyyn hakemus täytyy toimittaa 1.3.2011 mennessä.

Ihan pimeetä elämää

Kävimme  menneellä viikolla tutustumassa Pilkkopimeään galleriaan luokkatovereideni kesken. Pimeys oli täysin uudenlainen kokemus. Oli toisaalta aika pelottavaakin kun ei todellakaan nähnyt mitään eikä ketään oli silmät auki tai kiinni. Taideteosten kokeminen muiden aistien avulla ja liikkuminen tilassa kepillä tunnustellen oli jännittävä kokemus ja myös avasi hieman ymmärtämään miten maailmaa kokee ihminen, joka ei näe. Suosittelen lämpimästi varaamaan ajaan opastetulle kierrokselle galleriaan. Eikä muuten edes maksa mitään!

Viime viikolla saatiin myös jännittää Nasan raporttia ja spekulointi kävi kuumana. Lopulta saimme kuitenkin jälleen ihastella kuinka monimuotoista ja ihmeellistä elämä voi olla kotopallollamme, kuten Suomen Kuvalehden artikkelissa kerrotaan. Samaan aikaan saamme kuitenkin lukea uutisia uhanalaisista ja sukupuuton partaalla olevien eläinten määrän kasvusta. Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan, että "Tutkijoiden mukaan maapallo menettää nyt lajeja tahdilla, joka on jopa tuhatkertainen verrattuna keskimääräiseen sukupuuttotahtiin". Suomalaisista lajeista uhanalaisia ovat mm.karhu, susi, ahma, ilves ja saimaannorppa. Lisää tietoa uhanalaisista eläinlajeista löytyy WWF:n sivuilta.